fbpx

Saavutettavuus ja selkokieli

Saavutettava verkkosivusto on direktiivin ja standardin mukainen, mutta paljon muutakin: saavutettavuus on tasa-arvoa ja hyvää asiakaspalvelua eli asioita, joista on hyötyä kaikille organisaatioille. Myös selkokielen periaatteita voi hyödyntää muissakin kuin varsinaisissa selkojulkaisuissa. Design for all -periaate on usein myös kustannustehokas valinta.

Digitaalinen saavutettavuus

Millainen on saavutettava verkkopalvelu?

Saavutettavaa verkkopalvelua on helppo ymmärtää ja käyttää. Käyttäjän on vaivatonta navigoida sivustolla ja hahmottaa sen rakenne. Saavutettavuus on verkkopalveluiden esteettömyyttä, ja se edistää ennen kaikkea yhdenvertaisuutta verkkopalveluiden käytössä.

Saavutettavuuden kriteerit ovat määritelty WCAG-standardissa. Saavutettavuus kostuu neljästä pääperiaatteesta: havaittava, hallittava, ymmärrettävä ja toimintavarma. Saavutettavaa verkkopalvelua on yhtä helppoa käyttää kaikilla päätelaitteilla. Teknisen toteutuksen ohella erityistä huomiota on kiinnitetty esimerkiksi kuva- ja värimaailmaan sekä kirjasimeen ja sen väriin ja kokoon. Sivusto hahmottuu selkeänä ja loogisena myös ruudunlukuohjelmalla.

EU:n saavutettavuusdirektiivi koskee julkishallinnon verkkopalveluita, mutta myös muut tahot voivat huomioida saavutettavuuden verkkosivustoillaan ja näin palvella yhä useampia ihmisiä.

Miksi saavutettavuus on tärkeää?

Saavutettavan sivuston rakentaminen tukee myös hakukoneoptimointia (SEO). Selkeät rakenteet ja laadukas sisältö palvelevat sivustojen hakukonenäkyvyyttä.

Yrityksen näkökulmasta saavutettavuus kannattaa myös sen takia, että saavutettavilla sivuilla pystytään tavoittamaan entistä suurempi joukko ihmisiä. Suomessa on noin 1,2 miljoonaa ihmistä, joille saavutettavuus mahdollistaa verkkopalveluiden käyttämisen. Design for all on periaate, jota voi ajatella empaattisena suunnitteluna mutta myös kustannustehokkaana valintana. Kun digitaalinen – tai muukin – palvelu suunnitellaan alusta lähtien mahdollisimman monia käyttäjiä palvelevaksi, vältytään tilanteelta, jossa eri käyttäjäryhmille pitäisi tehdä palvelusta omat versionsa.

Selkokieli

Mitä on selkokieli?

Selkokieli on saavutettavaa kieltä. Selkokieli on suomen kielen muoto, jossa sisältö, sanasto ja rakenne ovat helpompia kuin yleiskielessä. Se on suunnattu erityisesti ihmisille, joilla on vaikeuksia lukea tai ymmärtää yleiskieltä.

Selkokieli sopii monenlaisiin teksteihin, kuten verkkosivustoille, ohjeisiin ja opasteisiin. Usein selkokielen periaatteista on hyötyä myös silloin, kun ei tehdä varsinaisesti selkojulkaisua, mutta halutaan varmistaa, että julkaisun kieli on mahdollisimman selkeää ja ymmärrettävää.

Miksi selkeäkielisyys kannattaa?

Selkeä ja ymmärrettävä teksti on kaikkien etu. Teknisen saavutettavuuden lailla se on hyvää asiakaspalvelua ja myös asia, jolla voi säästää rahaa. Esimerkiksi helpot ja yksiselitteiset toimintaohjeet verkkosivuilla voivat vähentää yhteydenottoja asiakaspalveluun.

Usein esimerkkinä selkeän kielen kustannustehokkuudesta käytetään virkakieleen liittyvää laskelmaa. Jos kaikki valtion virkamiehet pystyivät selkeämmän virkakielen ja lyhyempien tekstien ansiosta käyttämään 10 minuuttia päivittäistä työaikaansa tehokkaammin kuin aiemmin, koko valtionhallinnossa voitaisiin kohdentaa resursseja uudelleen lähes 70 miljoonan euron arvosta vuodessa. (Lähde: Hyvän virkakielen toimintaohjelma.) Mitkä sinun organisaatiosi viestit aiheuttavat väärinkäsityksiä tai usein toistuvia kysymyksiä? Voisiko viestit muotoilla selkeämmin ja lukijalähtöisemmin?

Me teemme:

  • Saavutettavien verkkopalvelujen suunnittelu
  • Saavutettavien verkkopalvelujen toteuttaminen
  • Tekstien mukauttaminen selkokielelle
  • Tekstien kirjoittaminen selkokielellä
  • Selko- ja selkeän kielen ohjeistukset
  • Selkokielen kouluttaminen

Saavutettavuus- ja selkokielityön tavoite on tarjota kaikille tasavertaiset mahdollisuudet käyttää digitaalisia palveluita ja parantaa niiden laatua.

Kiinnostuitko? Ota yhteyttä

Jenni Saarilahti

selkokielen asiantuntija
+358 50 544 5877
jenni.saarilahti@zeroten.fi

YLÖS